Baby Pink

Keväistä manikyyriä luvassa, huomenna nimittäin pitää taas vaihtaa työsopivaan lakkaan.
Minä muuten nautin tässä jo toista päivää reippaasta (vähemmän keväisestä) maalinkärystä, alakerran emäntä oli nimittäin päättänyt maalata vihdoin käytävän seinät. Jotenkin ikävä tunne sinänsä, kun joku on koko päivän tuossa meidän oven takana, suhina ja rapina vaan kuuluu...
Tuli vaan tuossa mieleen, että olisihan se voinut olla ihan kohtuullista kysyä ehkä meidänkin mielipidettä tähän asiaan. Mitenkähän nyt sitten kun hän jättää seinät jostain kohti maalaamatta (onhan meilläkin oma osamme portaista) ja meidän tulisi ehkä jatkaa maalaamista ylöspäin? Niin, että otammeko ihan hatusta vetäen jonkun valkoisen sävyn ja huit hait värieroista vai mitenkä? Toisaalta onhan meillä jo erilaiset ikkunat ja ulkokaihtimet, lämmitykset ja postilaatikot ym...
Niin uhkailtiin aikaisemmin kovasti maksullisen isännöitsijäpalvelun hankkimisella, ettei vaan heidän etunsa jäisi jalkoihin. Olisi kiva kuulla mitä ulkopuolinen ihminen on mieltä näistä omavaltaisista päätöksistä. Meille on tolkutettu mm. että jos haluamme grillata puutarhassa meidän pitäisi pyytää siihen ensin heiltä lupa!! Talossamme on kolme erillistä asuntoa, emme siis ole vuokralla tai muutenkaan heidän lupien varassa. Sattumoisin alakerran serkun veli omistaa yläkerran pienemmän asunnon ja sen takia hänellä tuntuu olevan se harhaluulo, että he ovat tässä jotenkin enemmän osakkeenomistajia tai jotain. Olisi kiva kuulla onko kukaan samantyylisessä tilanteessa, minusta kun ei ole oikein käyttää poissaolevan ihmisen äänioikeutta omanaan ja jyrätä muiden talossa asuvien ihmisten oikeuksia.
Minusta tässä kyllä vedätetään meitä ihan mennen ja tullen. En saa edes kellarista enää otettua kasteluvetta kukille, kun ukko oli tukkinut YHTEISEN vesipisteen :( Hyvä esimerkki tästä ylivallasta on myös se että, kellarin viidestä huoneesta me saamme käyttää yhtä ainoaa. Mitään "yhteistä" ei enää selvästikään tässä taloudessa ole jos on koskaan ollutkaan. Krrr!

Tosi söpö vaaleanpunainen tämä MNY:n 541:



Kun sain ensimmäisen kerroksen tätä lakkaa kuivatettua tuntui, että eihän tästä ole väriä nimeksikään, mutta kahdella kerroksella sain ihan kivan peittävyyden. Näissä MNY-lakoissa on plussana todella kätevät leveät siveltimet joilla levitys on super nopeaa ja helppoa.



Sitten piti päästä pitkästä aikaa leimailemaan ja mikäs parempi kaveri pinkille kuin violetti :)



Kuviot laatasta m36 Konadin Violet Pearl erikoislakalla. Päällyslakka Essencen Top Speed.



english: Here's a new baby pink polish from MNY. 541 is a very discreet, pretty shade and it has a nice metallic sheen. I really like the MNY-polish brush, it's quite wide and makes application so much faster and precise. I have to change again tomorrow for something more work-appropriate, so before that here' s some stamping fun with butterflies from Konad's plate m36 with Violet Pearl special polish. Top Coat is Essence's Top Speed.

All I Want part 2

Vielä pitää huominen pinnistellä ja sitten päästään matkaan! Jos hyvin käy ollaan kotona lihapiirakan ääressä jo varttia vaille yhdeksän sunnuntai-iltana. Pitkä reissu, ottaen huomioon, että lähdetään täältä jo aamuneljältä. Ois vaan niin paljon helpompaa jos Suomessa ei välimatkat olisi niin pitkiä ja jos VR tarjoaisi luotijunia 20€ niinkuin SNCF, ehkä sitten joskus. Suomessa nuo luotijunat olisivat vielä niin tarpeeseen, verrattuna moneen mittasuhteiltaan pienempään maahan.

Kiva, jos saisin muuten ne uudet rillit tässä ennen reissuun lähtöä, eipä ole se ylitehokas Fabrice soitellut sieltä optikkoliikkeestä päin vaikka niin lupasikin tehdä....

Taas muuten soitti joku täti, todennäköisesti puhelinmyyjä, eilen illalla ennenkuin kulta oli tullut kotiin ja kyseli rouva S:ää... Vastasin et ei ole, "no onko herra S", sanoin et ei tähän aikaan vielä. "No missä hän on?", mä et ihan töissä. "Oletko hänen tyttärensä", sanoin etten ole... Ihan oikeesti täällä tuo rouvittelu vaan käy niin elannolle joskus!! Ja millä oikeudella ne kyselee mun asioita kun eivät edes itse ole esittäytyneet vielä! Kyllä mun mielestä voi esitellä itsensä soittaessaan tai ainakin asiansa eikä rueta tenttaaman muiden sukulaisuussuhteita. Sen tasan tietää ettei ole mistään tärkeästä asiasta kysymys jos rouvaa kysellään, kun semmoista ei täällä asu! Mulla on vissiin todella lapsellinen ääni, kun kaikki luulee tyttäreksi heti eikä esim. avopuolisoksi, joka olisi ehkä todennäköisempää. Toisaalta tiedän, että mulle ei kukaan soita lankaliittymään, koska en ole sitä kenellekään antanut, eli tästeten jätän vastaamatta tuntemattomiin numeroihin.

All I Want sarja jatkuu:



Todella tumma tämä 01 HOHOHO, melkein musta.



Leimasin parit joulukellot Konadin laatasta m12 Essencen 03 Love of My Life lakalla ja lisäsin vielä vihreät köynnökset laatasta m38. Päällyslakka Konadin.



english: I just hate the way people try to be extra polite and use madame and monsieur here in France. To me it seems just phony and useless. Last night for the how-manyth time a woman called before my BF was home and asked for madame S. I said no, there is no madame S living here. "Is monsieur S at home?" I said no, "so where is he?" I said at work. She then asked if I was his daughter?! I said no and at this point I was getting quite pissed. I probably have a very childish voice then? Why can't people just present themselves politely and not pry on our family relations? Never occurred to them that people can live together without being married?! Hello 2009 and soon 2010 so let's get real please. In fact I know no-one would call me on the land phone because I haven't given the number to anyone. And strangely on my cell I'm kindly referred as mademoiselle L and I like it!

So only tomorrow to go and we should be at home under mama's good care sunday night if all goes according to plan. Today's konadicure is the second polish 01 HOHOHO from the All I Want LE from Essence. I stamped some jingle bells from Konad's plate m12 with Essence's 03 Love of my Life. I added some green vine from plate m38. Top Coat from Konad.

Sugar Sweet

Tänään piti lähteä hakemaan autolle vakuutusta, mutta näköjään muut asianomaiset osaavat hoitaa asian ilman minuakin. Meikkaanuinkin valmiiksi ns. "luotettava uusi autonomistaja" tyyliin. Täytyy sanoa, että ihmettelen tämän maan vakuutusyhtiöiden peritaatteita. Parinkin vaakuutusyhtiötä ovat ilmoittaneet suoraan, että valitsemme asiakkaamme, emmekä täten tarvitse rahaa uusilta kuskeilta. Siis minun ajokortissani lukee 09.04.2000, että uusikuski täh?? Ulkomaalainen ehkä. Kullalla ei siis jostain syystä ole vielä ajokorttia ja jos hän jossain vaiheessa haluaisi tulla kakkoskuskina vakuutetuksi, niin eipä onnistu. Anoppi on hoitanut tätä asiaa ja soitellut sitten tännepäin viiden minuutin välein. "Onko sinua koskaan vakuutettu?" En minä vaan tiiä, on vissiin... Enpä ole toisaalta koskaan mitään kolhuja/vahinkoja aiheuttanut, että en senkään takia ole asian kanssa ollut tekemisissä... Onpa vaan taas harvinaisen vaikeeta ihan samalla tavalla kuin työttömyyskorvausta ei tipu jos ei ole ollut neljää kuukautta samana vuonna töissä. Samaten siis autovakuutusta et saa/tai maksat mansikoita jos et ole ollut vakuutettuna viimeiset kaksi vuotta. Enhän minä ole ollut viime vuosina vakuutettuna, kun ei autoakaan ole ollut. Huoh.

edit: Asia on kuulemma hoidossa ilman minun paikallaoloani eli voin rauhassa odotella iltaa ja auton hakua!

Anoppi muuten taas repäisi, kun kehuin Opelin luotettavuutta ja mainitsin et meillä on ollut joskus lajin edustaja kotona, kun olin pieni; ai että onko Suomessakin Opeleita?!

Tuleva uusi luotettava autonomistaja siis ehkäpä:



80 paletti käytössä tänään. Vaaleanpunertava persikka ykkönen silmän sisänurkkaan, kakkonen keskiluomelle ja violetti kolmonen ulkourkkaan ja hieman luomivaon yläpuolelle. Mattavalkoinen kulmaluulla.



Ompas kulmakarva harvinainen mutkainen :O Poskipuna Essencen 50's Fever huulipuna saman merkin 03 ja violetti P2-merkin 080 rajauskynä yläripsirajassa vain ulkonurkassa ja alaripsirajassa.



english: With this make-up I was going for the "reliable new car owner" look because I thought that I supposed to be present at the signing of the insurance papers today. Apparently I'm not needed and so I can just relax and wait for tonight when we are going to finally go and get the car :) Peachy light pink 1 in the inner corner and pink 2 in the middle of the lid. Violet number 3 in the outer corner and a bit above the crease. I used a matte highlight from the same palette on the brow bone. A touch of purple kohl in the upper lash line. Blush 50's Fever from Essence as is the lipstick 03 Sparkling Angel.

Just Crazy

Yks pikku juttu tähän alkuun joka keljutti eilen, nimittäin Glamour.. Siis Ranskan Glamour, jota olen tilannut jo vuosia ja meillä menee yleisesti ottaen ihan kivasti yhdessä. Lehti on superedullinen ja maksaa vain 20€ kahdelta vuodelta eli about 80 senttiä numero. Kioskilta 1,80€ :) Ja tähän hintaan ei ymmärrettävästi ketään lahjota. Mikä suuri pettymys taas kerran, kun uuden numeron välissä olevassa pahvisivussa ei ollutkaan tuoksunäytettä. Hello (mainos)ihmiset, kukaan ei innostu pahvista niin paljoa, että lähtisivät kipin kapin kemppariin tuoksuttelemaan. Pikemminkin tuo vaan ketuttaa... Olisin mielelläni nuuskauttanut Marc Jacobsin uutuutta!



Wait for it!!



Bad makeup day clearly... but can't seem to be able to find the sample...



that's because it ain't there!! I'm already hating your stupid perfume :(

Päivänmeikissä Halloween perhos-jotain:



Pohjustus kuten aina on Alverden ja sen päälle silmän sisänurkkaan vaalean vihreää 120 paletista. Jatkoin ripsirajassa sinisemmällä turkoosilla ulkonurkkaan asti. Turkoosin yläpuolelle vaalean oranssi ja sen päälle omenan vihreä kaarena sisänurkkaa kohden.



Musta kajal yläsisäluomella. Aina yhtä tehokas efekti ilman, että luomelta lähtee tilaa.



Aurinkopuuteri Sun Club Essenceltä ja huulipuna HR 08 Virgin.

english:The French Glamour is being cheap!! I wanted to have a sniff of the new Marc Jacobs perfume... Why bother putting a special cardboard page in the mag if there's no sample on it?
FODT Halloween butterfly something. Three greens and an orange from the 120 palette. Black kohl on the upper waterline. Bronzing powder from Essencen Sun club 01 and lipstick HR 08 Virgin.

Cold Wave

Saatiinpa sitten se +25°. Sen kunniaksi istuksin pitkään ja hartaasti pihalla enon vanhalla penkillä ja jutskasin naapurin kissan kanssa. Se on vähän tympeissään, kun naapuri oli lakaissu kaikki puista tippuneet luumut pois ja niitten mukana ne kivat perhoiset... Mitä hommaa sitä nyt keksisi kun perhosetkin ovat hävinneet? On se vaan semmonen kaveri, että :)

Kihisin tuossa jo monettako kertaa hiljaa mielessäni ranskisten kielitaitoa... Minttu onkin jo purkautunut aiheesta. Tuossa yks päivä kulta oli saanu mailia isoveljen entiseltä tyttökaverilta, joka oli saanu lapsen uuden poikakaverinsa kanssa. Ollaan hyvänpäiväntuttuja ja olisin mielelläni pitänyt Natin pidempääkin kälynä. Hän olisi joka tapauksessa halunnut lähtettää meille jonkun lapsensyntymäilmoituskortin (!) mutta ei ollut tiennyt miten minun nimeni kirjoitetaan....

"Kirjoitetaanko Sana muodossa Sahna vai Sanha?" Pahinta tässä ei ole edes tämä vaan se, että hän oli kysynyt isoveljeltä, eikä hänkään ollut tiennyt... Ikävää, kerrassaan. Eihän me ollakkaan tunnettu isoveljen kanssa kuin se viisi vuotta ja minun postitkin, joissa se nimi yleensä koreilee, meni varmaan kaksi vuotta heille.

Kaksoiskonsonantit ja vokaalitkin ovat vain näille über-sivistyneille ihmisille vaan jotain aivan käsittämättömiä. Vaikka kuinka monta kertaa selittäs ja kertois, että kaikilla sanassa esiintyvillä kirjaimilla on oikeesti sanojen kannalta merkitystä, niin ei! Ok, ranskan kielessä äännetään ihan eri tavalla kuin kirjotetaan ja varmaan tästä syystä useimmat ranskikset eivät valitettavasti osaa kirjoittaa kovin hyvin. Ja tietenkin suomessa äännetään aakkoset eri tavalla kuin ranskassa tai englannissa. Useimpien toivoisi voivan vaikka sitten matkia perässä... Täällä olisi parempi varmaan olisi olla nimeltään vaikka Ursula...

Päivänmeikissä kuitenkin sinistä:



Neljää eri sinistä 120 pro paletista. Aloitin pohjustuksen päälle vaaleimmalla sinisellä silmän sisänurkasta ja jatkoin tummempaan ulkonurkkaan kohti (numerokärjestyksessä ehhehh)
Sisärajaus alasisäluomella Isadoran mustalla kajalilla ja yläluomella Alverden geelilineri. Alaluomella sisänurkassa ykkönen ja ulkonurkassa nelonen. Kulmaluulla valkoinen puuteripaletista ja hippunen mattamustaa luomivaossa.



Poskipuna Essencen Pure Beauty puuteri ja huulipuna HR 39 Lolita + Lancomen Juicy Tubes Tahuata.



english: I'm sick and tired of the Frenchies mistreating my name!! My ex-sister in law was asking "Is it written Sahna or Sanha??" Go figure... My finnish name is clearly too much for the most of them, sadly.
Makeup-wise I'm going for blue today. Four shadows from the 120 pro palette. Lightest in the inner corner and the darkest in the outer corner. Kohl from Isadora in the waterline and Alverde's gel liner on the lid. A hint of matt black shadow in the crease. Blush from Essence, lipstick HR 39 and a Juicy Tube from Lancome in 42 Tahuata.

Blääh

Olipa erikoinen päivä tänään.

Heti ensimmäisenä aamusta sain puhelun jostain työnvälitysfirmasta. Puhelu alkoi useamman sekunnin niin-niin haloo-haloo vaihtelulla ja aloin jo olla melko varma, että puhelimessani on jotain vikaa. Ihminen kyseli pitkään cveestäni ja sai lopuksi sanottua, että kyseinen osa-aikainen paikka olisi Pariisissa. "Niin tehän asutte siellä enhemissä..." Mulla meni vähän aikaa ennenkuin hokasin, että hän tarkoitti tuppukyläämme. Muiden ranskisten kuin Elsasilaisten on ylivoimaisen vaikeaa ääntään saksansukuisia suku- ja paikannimiä. Joka tapauksessa hän lupasi pitää cveeni tallessa. Ei muuten etes vaivaantunu kertomaan mistä paikasta oli kyse, mut whateva. Maanantaina taas työkkäriin, jei.

Seuraava sattuma oli, kun nappasin valot pois makkarista ja valonkatkaisija löi liekin ja minä hyppäsin parimetriä kauemmas. Ei sattunut onneksi mitenkään, mutta valkoiseen (aika uuteen) katkaisijaan jäi ruskeat jäljet. Soitin kullalle, koska sähköt olivat menneet poikki ja ne pitää käydä laittamassa uudelleen päälle kellarista. Juoksin portaat useampaan kertaan ylös ja alas ja silmissäni alkoi välkkyä. Olo oli huono ja sanoin kullalle etten osaa nähtävästi painaa juuri sitä oikeeta nappia kellarin sähköpaneelista, kun sähköt ei vaan tulleet takaisin.
Olo vaan huononi ja lopuksi en nähnyt kuin valkoista ja menin paniikkiin. Hyvä kaverini sai kerran bänditreeneissä pahan sähköiskun ja mietin et olinkohan saanut huomaamattani iskun katkaisijasta. Kulta rauhoitteli ja sanoi et se on vaan jotain verenpaineenlaskua ja sano soittavansa anopille et tulee hakemaan mut lääkäriin.

Soitin kullalle takaisin parin minuutin päästä, kun olin saanut näköni takaisin istumalla pää polvien välissä. Pyysin, että ei töytyytettäis anoppia tänne, kun se on niin ylitehokas enkä oikeen tuntenut olevani siinä kunnossa et jaksaisin sen juttuja juuri nyt. Kulta sano, et hän ottaa iltapäivän vapaaksi ja tulee anopin kyydillä kotia. Oisko sen auton hankinnan aika, oikeesti...
Onneksi kulta tulikin nopsaan, koska sähköjä en saanut itse päälle ja jääkaappi ja pakastin sulivat jo hyvää vauhtia.

Mietin tuossa et miten paljon vahinkoja kotona voi sattua ja sattuukin. Mitä jos olisi sattunut pahemmin? Tässä meidän talossa on paljon korjattavaa ja seuraavana on tärkein, uudet ikkunat.
Sähkötkin pitää uusia jossain vaiheessa jne jne. Kannattas varmaan olla miettimättä ollenkaan.

Pari päivää on jotenkin ollu semmonen syysketutus päällä ja tuntuu et sattuu vaan kaikkee ikävää ja turhaa. Kullan pomo oli sanonu maanantaina et varaapas passi valmiiksi, kun sun pitää lähtee Intiaan vetämään jotain heidän firman uutta ohjelmointiosastoa... Kunhan lehmät lentää joo!

Get over it already!

Minä kun luulin, että olin jo siirtynyt työttömän tylsässä elämässäni ja blogissani eteenpäin (seitsemän postausta) siitä surkeasta elokuun neljännestätoista. Mutta turha luulo, pampamhan se sieltä hirveästä aiheuttamastani tuskasta johtuen ulahti ja rupesi hämmentämään keittämäänsä soppaa uudelleen....

Kantavana ideana tässä minun blogissa on ollut alusta alkaen (21.1.2008) on ollut esitellä meikkiuutuuksia, kaikkea jännittävää ja kiinnostavaa kauneuden alalta. Alussa ehkä puhuin enemmän ulkomailla asumisesta ja kosmetiikkaosuus oli pienempi. Nykyään ideana on esitellä kaikenlaisia meikkejä, minulle sopivia ja joskus sopimattomampia, vähän niinkuin taiteen nimissä. Kaikkihan ei kaikille sovi, se on ihan kivenkova fakta. Enkä ole koskaan väittänyt, että minulle kaikki sopisi, mutta saanhan silti kokeilla ;) Otan minkä tahansa uusimman meikkilookin joltain kosmetiikkamerkiltä, toteutan sen ja selitän koko meikintekoprosessin omin sanoin. Jos meikkaisin samalla tavalla, samoilla (jonkun mielestä minulle sopivilla sävyillä) joka päivä, ei tätä blogia varmaankaan olisi olemassa. Muutenhan voisin keskittyä tuotearvosteluihin tai vaikka muiden tekemisien kritisointiin. Mutta nuo asiat eivät minua niinkään kiinnosta ja ne taitavatkin olla jo joillain muilla käytössä... olen itse motivoitunut jatkamaan valitsemallani linjalla. Omassa blogilistassani tuossa vasemmalla on muuten esillä mielestäni hyviä ja kiinnostavia blogeja, meikeistä ja muusta. Nykyään meikkiblogejakin on olemassa tuplasti viime vuoteen verrattuna ja sieltä varmaan jokainen löytää mieleisensä. Kaikki taaplaa tavallaan ja yritän pitää jonkinlaisen spesialiteetin tässä blogissa.

Voi elämän kevät, että joillain voi joskus olla niin vaikeeta ja että vitsit toimii vaan yhteen suuntaan. Tais sitten minä olen vain niin poliittisesti epäkorrekti, etten osaa edes vitsailla sopivista asioista.

Viikko sitten sain mielestäni todella tarpeetonta ja epämiellyttävää huomioita. Kyllä suoraan sanottuna ärsyynnyin ja otin itseeni, lapsellinen kuin olen. Otan todella huonosti vastaan negatiivista palautetta, minkäs teet. Pahaa puhetta blogi päätti ottaa minun blogini esille huonona esimerkkinä meikkiblogista. Jotkut muut esitellyt blogit olivat jo valmiiksi hänen mielestään erittäin hyviä, toisissa fontti- tai taustaongelmia. Nämä grafiikkaongelmaiset muuten sittemmin pikaisesti rupesivat ruukkaamaan ulkoasuaan... Oisko pitäny siitä hoksata, että kyseessä olikin rakentavasta kritiikista! Ja tähän kommentojien mielestä minun olisi pitänyt osata todellakin vain OHITTAA tämä kaikki! No ei tällä kertaa, valitettavasti. Minun blogissa esittellyt meikit olivat vaan huonosti tehtyjä ja muutenkin blogi ei kiinnostava. Ruodittiin koulutushistoriaani ja teilattiin värienkäyttöni. Ajattelin kirjoittaa vastauksen omaan blogiini ja kumota vääriksi kokemani väitteet. Olin tietenkin aika ärtynyt, koska bloggaus on minulle rakas harrastus, enkä täysissä järjissäni tietenkään laita huononnäköistä jälkeä kaiken kansan nähtäväksi. Pahaa Puhetta blogin mielestä kannattaisi joko vaihtaa käyttämäni värisävyt vaaleille sopivammiksi tai muutenhan minulle jää vaihtoehdoksi vain blogin lopettaminen...

Minulle naurettiin makeasti pahaa puhetta blogin kommenteissa ja samalla annettiin ymmärtää, että pahaa puhetta onkin jotenkin tarkoitettu vitsiksi ja että minä otin koko jutun liian vakavasti. En voi ymmärtää, miksi joku haluaisi kirjoittaa asiakseen toisten puutteista tai virheistä (edelleen ilman mitään krediittejä), enkä todellakaan voi ymmärtää niitä ihmisiä jotka lukevat moista negatiivista pohdintaa. Eilisen yli kahden sadan ihmisen joukossa oli kuitenkin monenlaista lukijaa ja tuntuu pahalta, että nämä ihmiset tulivat blogiini negatiivisellä ennakkokäsityksellä, jonkun toisen sanomisten perusteella. Ja tietenkin myös minun oman huonon vastaukseni/reagoimiseni perusteella HARMITTAA!

Se lääkejuttu oli vitsi, kirjoitettu passiivimuodossa, jos huomasitte. Jos joku oikeasti ahdistuu jostain meikkiblogista ja sen kuvista niin siitä saa silloin kyllä minusta vitsaillakin... Mutta näköjään ainoa vitsailija tässä jutussa saa/voi olla pampam. Sanna on vaan lapsellinen ja törkeä henkilökohtaisuuksiin menijä. Ahdistukseen on muuten nykyään saatavilla hyvät lääkkeet, mutta ihan ensin kannattaa kuitenkin lopettaa blogini lukeminen! En missään vaiheessa viitannut, että hän olisi käyttänyt lääkkeitä tai, että hän niitä tarvitsisi. Hellou?? Mutta kaikenhan saa käännettyä päälaelleen jos haluaa. Kyllä se lääkkeiden käyttöön viittaaja oli loppujen lopuksi pampam enkä minä: "Kiitos, taidanpa kuitenkin nyt tietää, keneltä kysyä neuvoa lääkkeistä, jos niitä sattuisin joskus tarvitsemaan.:)" Että silleen!

Mutta, että ruetaan hakkumaan lukijoitani ja keksitään heille jopa oma nimi, on todella turhaa ja suorastaan panettelua. "Postauksen kommenttiboksin kahlaaminen oli melkoisen mielenkiintoista. Sellaiset lukijat kuin bloggaajakin? Inhoan kommenttiboksissakin esiintynyttä kateus-korttia. Se on niin kulutettu ja perätön heitto, että on uskomatonta, miten "salonkilaisetkin" jaksavat jauhaa siitä." Ala-arvoista! Kyllä kommenteissani suurinosa ihmistä vain päivitteli pampamin kapeanäköisyyttä eli vaaleille vain pastellia-näkemystä... "Onko tämänkin blogin lukijoissa todella niitä, jotka ihailevat Sannaa ja Sannan kauneutta, ja toivoisivat osaavansa loihtia yhtä hehkeitä päivämeikkejä kuin Sannakin?" TÄH??? Kukaan ei tasan tuloe tule tänne ihailemaan minun kauneuttani eikä hehkeyttäni (näin naisten kesken), eivätköhän lukijani tule blogiini ihan sen sisällön ja inspiraation takia. Tai voisinpa toivoa, että positiivisen yleisfiiliksen takia. Kateus-kortti esiintyi muuten kommenteissani laskujeni mukaan vain sen yhden ainoan kerran, että se siitä jauhamisesta ja sekin sattui olemaan todella hyvältä ystävältäni... Selvästi joskus jotain muuta henkilöä puolustettaessa tulee vain tahattomasti lisättyä pökköä pesään.

Kysymys kuuluukin minun osalta; tarvitaanko kyseisen pahaa puhetta blogin antamaa (negatiivista) palautetta/arvonteluja ja onko sen kirjoittaja sellaisessa asemassa, että voi sitä nimimerkin takaa antaa? Blogin niminkin kertoo, että kysessä ei ole rakentava kritiikki vaan anonyyminä arvostelu. Kyllä kriitikoillakin on yleensä jonkinlainen koulutus asiaan ja sitä kuulua... asiantuntemusta. Muutenhan kuka tahansa voi rueta teilaamaan omaksi ja muiden huviksi toisten tekemisiä.

"Onko pakko osata itse meikata paremmin, jotta voisi ilmaista negatiivisen mielipiteen toisen meikeistä? Huhhuh. Tämä unohtuu tosin monelta muultakin bloggaajalta. On hiukan hassua, miten edelleen elää se käsitys, että blogin ulkoasusta tms. valittavien anonyymien pitäisi itse näyttää ensin omat taitonsa, ennen kuin voi arvostella muiden aikaansaannoksia..." Eli vastaus tähän kysymykseen on kyllä!! En tarvitsi kenenkään esittelevän blogiani huonona esimerkkinä ja piste. Ei kukaan halua. Anonyymit kriitikot eivät ole mielestäni mitenkään erityisen varteen otettavia ja sen takia olisikin omalta osaltani pitänyt jättää vastaamatta pahaan puheeseen. Kyllä kritiikkiin pitää jotain perustaa olla, vaikka sitten väriopista. Esim. elokuvakriitikko Peter von Bach ei olekaan kuin vain professori ja tohtori, on varmaan nähnyt tuhansia elokuvia ja tietää mistä puhuu, eikä teilaa elokuvaa oman mutunsa perusteella.
Suomessa on myös monia lahjakkaita meikkitaiteilijoita, mutten koskaan ole kuullut esim. Raili Hulkkosen alkavan kritisoida jonkun toisen ihmisen tekemiä meikkejä? Neuvoja ehkä annetaan, mutta ei negatiivisessa mielessä.

"Kovin vaalealle "elovena-tytölle" ei välttämättä tummat, murretut sävyt ole täysin omiaan. No, ehkä Sannan mielestä on, mutta ulkopuolisen silmään tunkkaiset sävyt vaalealla iholla tuovat melko helposti halvannäköisen ilmeen. Kyllä vaaleakin voi käyttää onnistuneesti tummia sävyjä, mutten millään saa niitä sopimaan Sannan väritykseen. Valitan." Kiitos nyt vaan tästäkin rakentavasta kritiikistä! Älkää sitten toki lueko blogiani! Onneksi joku vaan tietää paremmin.

Ette voi kuvitella miten inhottavalta tuntuu, kun minun omaa nimeäni käytetään puhuttaessa jostain näin typerästä jutusta. Kyllä se Pampam varmaan ottaa nimimerkin piilossa asiat vähemmän itseensä, uskokaa pois. Se mikä järkytti myös on ihmisten liittoutuminen kasvottoman riidanhaastajan taakse. Sanna on sellainen ja tällainen, enkä kyllä koskaan lue enää niin huonosti käyttäytyvän ihmisen blogia. Kuulkaas, onneksi ei kenenkään tarvitse!!! Minä olisin ollut niin paljon onnellisempi ilman tätä koko selkkauta, että. Minä olen haukkunut pampamia?! Missä kohtaa, näyttäkää toki minullekin! Miten nimimerkkiä voi haukkua....

Minun äitini on ylpeä minusta ja blogistani. Hän kertoo usein miten kiva on katsella kuvia ja lukea juttujani. Siskoni on minusta ylpeä olen hänen idolinsa. Isä ehkä harvemmin lukee, mutta on muuten lapsestaan ylpeä. Kummitäti tykkää lukea juttujani ja kuulumisiani Helsingissa. Plus kaikki kaverit ja tutut ja tietenkin muut rakkaat lukijat! Teitä varten minä kirjoitan tätä blogia ja tietenkin omaksi ilokseni! Näin minun olisi pitänyt vastata viimeksi, mutta minkäs teet, kun paska on jo housuissa. Kulta sanoi eilen, että hänen mielestä minun ei olisi koskaan kannattanut vastata kenellekään, joka selvästi haastaa riitaa ja haluaa loukata. Turhaa ajanhukkaa muuten kääntää toiselle kielelle tällaista sairasta loanheittoa!

Minä uskon vahvasti positiivisuuteen ja yritän sitä tuoda esille omassa elämässäni ja blogissani. Kyllä hymyllä päästään paremmin elämässä eteenpäin, kuin toisten turhalla arvostelulla. Edelleen pampamin mielestä minulla ei ollut mitään parannettavaa blogissani, enkä edes osaa meikata eli kannattaisi varmaan vaan lopettaa... Noh, en aio lopettaa. Pyydän tietenkin anteeksi jos "Äitis on varmaan ylpee" kommentilla osuin tietämättäni herkkään kohtaan. Se ei missään nimessä ollut tarkoitukseni. Olisin tietenkin voinut lisätä siihen että "omani on minusta", mutta olisiko se näiden lynkkaajien mielessä muuttanut mitään. Minä en edelleenkään näe "äitis on varmaan ylpee"- kommentissa mitään näin traagisiin kommentteihin aihetta antavaa. Kuten isäni sanoo: tee sen näköistä työjälkeä, että voit ylpeänä sen esitellä omanasi. Ja en todellakaan ole ylpeä siitä jos loukkasin jotain, sitä en tarkoita, vaan blogiani!

Minun olisi varmaan pitänyt vaan niellä kiitollisenä minulle tuntemattoman (anonyymin) ihmisen kirjoittama, omasta mielestäni täysin epäoikeutettu kritiikki?? Siis mitä ihmettä... Totta helkkarissa olin viime kerralla loukkaantunut ja ärtynyt, halusin vastata vähintään samalla mitalla takaisin. En olla ilkeä kuten kommenteissani vihjataan... Mutta niinkuin ystäväni minua neuvoi ennen kommenttini julkaisua, että sitä juuri pahaa puhetta blogissa toivotaankin, riitaa siis. Tätä koko juttuahan ei olisi tullut jos en olisi vastannut "lapsellisesti ja törkeästi haukkuen". Anna toisen olla mitä mieltä on jne... En omasta mielestäni mennyt henkilökohtaisuuksiin ja sillä selevä, jos joku koki sen niin, niin edelleen pyydän anteeksi!
Tokihan pampamilla on joku erityisoikeus sorsia muita ja kaikki muut vaan nyökyttelee mukana.
Kommentit on kuitenkin molemmilta osapuolilta laitettu ja kyllä todellakin profiilissani lukee kovaa kommentointia, sitähän pampam epätoivoisesti tämän aloittaessaan etsi.

Oikein rakentavaa päivänjatkoa kaikille ja tervetuloa positiivisemmissa merkeissa uudelleen!

Paskaa puhetta ja Dazzle Dust 92

Kiitokset vaan Pahaa puhetta-blogille valtavasta ylimääräisestä vierailijamäärästä! Ethän vaan tuhlaa toista kertaa perjantai-iltaasi minun opintohistoriani pohtimiseen...

"Sanna on ilmeisesti suorittanut kosmetologin opintoja (?) ja siten "meikkauksen ammattilainen"? Kommenteista päätellen ammatillista pätevyyttä pitäisi löytyä, joskaan se ei meikkikuvissa näy." Siskonihan se vaan siellä älähti sinun kommentistasi! En todellakaan ole koskaan väittänyt olevani kosmetologi, vaan kävin estenomi-linjaa Turun AMK:ssa ennen Ranskaan muuttoani. Sinne otetaan kosmetologeja, kampaajia ja niitä joilla on työkokemusta + kykyjä. Piti olla portfolio ja käydä pääsykokeissa. Työkokemusta kauneuden saralta minulla on niin Suomesta yksityisestä kempparista, kuin täältä Ranskastakin mm. Sephoralta ja The Boby Shopilta. Laitan tämän pikkuinfon tänne, en niinkään sinua varten, vaan myös niitä lukijoitani joita asia on ehkä askaruttanut.

Samalla paljastit jo kommentoineesi blogiini aikaisemmin ja vissiin vastaukseni ei silloin sinua miellyttänyt, kun piti oikein ruveta blogiani erityisesti ruotimaan.

Älä koskaan paasaa omia keksimiäsi sääntöjä jotenkin yleisinä näkemyksinä, koska sinulla ei ole asiasta selvästikikään minkäänlaista käsitystä: "Siinä missä muut tässä postauksessa esiintyneet ovat onnistuneet värienkäytössä, turhaudun kerta kerran jälkeen nähdessäni vaalealle suomalaiselle tungetut liian tummat ja murretut sävyt. Vaalealle sopivat heleät pastellit ja ne harvat kerrat, jolloin Sannalla päivän meikissä esiintyy pehmeää pinkkiä tai pastellisävyjä, ovatkin nättejä ja toimivia." Hellanlettas, että voi jollain pipo kiristää! Ja voit, kiitos vain, ihan hyvin mennä turhautumaan jonnekin muualle.

Mitä jeesustelua: "Useimmiten silmämeikkissä löytyy kuitenkin paksu musta rajaus ja ahdistavan tunkkaiset sävyt, joita en millään ilveellä näe nätteinä. Myös huulet noudattelevat samaa kaavaa; tunkkaista nudea, joka saa kasvot elottomiksi ja harmaiksi." Ahdistukseen on muuten nykyään saatavilla hyvät lääkkeet, mutta ihan ensin kannattaa kuitenkin lopettaa blogini lukeminen! Sulla ei vissiin taida olla meikkitrendit kovinkaan hyvin hallussa vai missähän välissä musta rajaus on mennyt jotenkin pois muodista? Kerron nyt vielä kerran, että käytän päivittäin silmälaseja, joiden kanssa rajaamaton silmä vähän niinq hukkuu...

Paras lopussa: "Kaikki eivät sovi kaikille; vaikka smoky eys olisikin kiva ja kiinnostava, ei se ehkä kalpealle skandinaaville ole aina omiaan..." Niin onneksi selvitit nyt tuonkin mysteerin, eli jätetään vaan ne smokey eyessit tappelematta bruneteille ja muille ansaitseville kasvottomille riidankylväjille. Kyllä äitisi on varmaan ylpeä saavutuksistasi ja panoksestasi niin yhteiskunnassa kuin blogistaniassakin. Muuten, Suomi ei edelleenkään kuulu Skandinaviaan :(

Ja nyt takaisin astialle! Kokeilin eilen päivänmeikissä ensimmäistä kertaa Barry M:n Dazzle Dust irtoluomiväriä. Vau! Uskomatonta. Yhdestä väristä erottuu niin monta eri sävyä ja vivahdetta, on kuin olisin käyttänyt ainakin kolmea eri luomiväriä. Muutenkin valitsemani sävy 92 on kertakaikkisen täydellinen.



Pohjustin koko luomen kulmakarvoihin asti Alverden luomivärin pohjustustuotteella ja taputtelin liikkuvalle luomelle Dazzle Dustia hieman luomivakoa ylemmäs. Kulmakarvojen alla on Essencen valkoinen 50's Fever luomiväri ja häivytin 92 siihen häivytyssiveltimellä. Pyöreäpäisellä kynäsiveltimellä 92 myös alaripsirajaan ja lisäsin vain mustat rajaukset ylös ja alaluomelle.



Tämä muistuttaa kovasti useampaakin vihreää lookkia menneisyydestä, mutta edelleen, käytössä on vain yksi luomiväri!



Täksipäiväksi pojat ovat järkänneet, enemmän tai vähemmän minulta kysymättä, pokeriPÄIVÄN! Porukat kuulemma tulevat jo kahdeksi ja sitten joko grillataan pelin lomassa tai mennään myöhemmin ulos syömään. En edes tiedä tarkalleen ketä on tulossa...

Rock Colours

Seppälässä oli kaikki Wet'nWildin tuotteet "maksa kaksi ota kolme" ja sehän saa ainakin minut ostamaan aina jotain turhaa. Halusin kokeilla merkin ripsiväriä ja päädyinkin ottamaan kaveriksi luomiväritrion ja kynsilakan.

Päivänmeikissä luomiväritrio käytössä ensimmäistä kertaa. Paletilla oli varmasti nimikin, mutta se hävisi suojamuovin mukana.



Aloitin pohjustuksen päälle alimmalla neutraalilla pinkillä silmän sisänurkasta ja jatkoin silmän puolivälistä harmaalla ulkonurkkaan asti. Luomivakoon mustaa luomiväriä, jonka häivytin harmaalla valkoiseen korostuksväriin kulmaluulla.



Musta rajaus Essencen Beauty Victim kajalilla ja samaa myös alaripsirjaan. Ripsiväri siis uusi Wet'nWildin Lash Intense , jossa on ihan kiva kaksipuoleinen muoviharja. Toisella puolella yksi rivi ja toisella viisi. Helppo perusripsari jolla saa siistit ja pitkät ripset.



Minä ainakin jäin kaipaamaan hieman lisätuuheutta..



Poskilla Essencen Sun Club 01 ja huulikiilto Summer of Love 01.

Kuulin tuossa puuroa keitellessä alakerran emännän kiljuessa puhelimeen, että heiltä on menny, kappas vaan, sähköt. Olivat vissiin taas antaneet jonkun tumpelon tulla fiksailemaan sähköjä, kun eivät itse olleet kotona. Onneksi ei ollu menny meiltä sähköt, koska olisi saattanut tulla aika paha tappelu. Nyt se sen ukko keksi rueta poraamaan jotain niin antaumuksella, että taidan lähteä ulos ja vaikka hammasharjaostoksille :)

Silver meets Purple

Torstainen päivänmeikki pikaisesti sutaistuna, kädet täristen, ennen piikitystä. Ihme poset voi taas pistää piikkikammon piikkiin... Ja höpö höpö, oikein kätevästi meni ja ilmatteeks vielä sain asian hoidettua. Jatkoin lääkäristä suoraan kartsalle ja odottelin kultaa Place Kleberillä.

Jumantsuika muuten yks tyyppi liimaantui kylkeen Fnacin edessä ja seurasi sen jälkeen tiiviisti vieressä ja yritti viritellä keskustelua. Ajattelin piiloutua bretseli-kauppaan, mutta tyyppihän päätti odottaa pyöränsä kanssa edessä! Mä olin et, ei voi olla totta ja työnsin vaan radionkuulokkeita syvemmälle korviin ja menin kaikessa rauhassa istumaan noille penkeille. Kirjoittelin tekstaria ja tyyppihän tulee istumaan viereen ja polttelee tupakkaansa siinä rauhassa. Mua vaan ärsyttää, kun ihmiset (miehet) tunkee istumaan ihan kylkeen, vaikka tilaa olisi vaikka kuinka. En edelleenkään vastannut miekkosen juttuihin ja onneksi hän älysi loppujen lopuksi lähteä jatkamaan matkaansa...


(kuva Susinin matkablogista)

Niin, sitten siihen päivänmeikkiin:



Pohjustuksen päälle paksu rajaus Essencen mustalla Smokey Eyes kynällä ja sen päälle taputellen hopeista luomiväriä (1) 120 pro paletista. Luomivaosta ylöspäin violetti kakkonen häivyttäen helmiäisvalkoiseen kulmaluulla. Häivytin kakkosta nelosella koska mattainen kakkonen ei häipynyt kovinkaan helposti pohjustuksen päällä.



Alaripsirajassa kakkonen ja hopeaa myös silmän sisänurkassa. Musta rajaus Essencen kajalilla.



Poskipuna Essencen Sweet Temptation ja huulikiito H&M:n Retro Chic.

Tämä postaus oli siis ajastettu, koska mehän ollaan parhaillaan ihmettelemässä Lontoota :D

Rockin' the Blues

Nyt alkaa kyllä jännittää! Ensi viikonloppuna Minttu on lupautunut viettämään viikonloppua meillä ja luvassa kaikkea mukavaa tekemistä kirpputori/saksan reissuista grillaukseen. Sitä seuraavana perjantaina taas suuntaamme kullan kanssa Karlsruhe-Badenin lentokentälle ja sieltä Lontooseen! Ja vielä tämän kaiken mukavan jälkeen päästään käymään kotona eli odottamista riittää :D

Ennen kaikkea lomailua pitäisi kuitenkin saada raahauduttua lääkäriin ja se tuntuu jostain syystä ylitsepääsemättömän vaikeelta. Kävin apteekissa kuukausi sitten hakemassa ihotautilääkärin määräämää taikavoidetta ja kävikin ilmi, että omalääkärini kirjoittama uusi resepti ei ole asianmukainen ja siitä puuttuu joku huipputärkeä fraasi jolla reseptin/rasvan saisi korvattua! Mä olin et, ei voi olla totta! Resepti oli pari kuukautta vanha, mutta tämä oli jo toinen kerta, kun omalääkärini on uusinut ihotautilääkärin reseptiä. Miksi lääkärin määräämä resepti ei kelpaa sellaisenaan. Siinä pitää kuulemma lukea erikseen että hoitotarkoitukseen... Mihinkäs muuhun se mahtais olla? Miten vaikeeta se on kirjoittaa resepti, pitäisikö minun tietää hänen puolestaa miten homma hoituu? Tästä hyvästä joudun siis palaamaan hänen luokseen ja maksamaan 22€, koska hän kirjoitti virallisen reseptin. Eikä todellakaan ole ensimmäinen kerta. Jostain syystä (varmaan siitä, että täällä ei ole kuin yksityisiä lääkäreitä) apteekeillä ja lääkäreillä ei ole täällä samanlaista toimivaa yhteyttä kuin Suomessa. Eli et todellakaan voi uusia reseptejä apteekissa, vaan joka kerta kiltisti maksamaan lääkärin tykö ja anelemaan samaa tavaraa kuin viimeksi. Omalääkärini ei harrasta uusittavia reseptejä ollenkaan. Siis ei sinänsä huolta rahan takia, koska sehän korvataan, mutta periaate! Ja kyllähän se 22€ pitää kuitenkin kaivaa joka kerta jostain. Miksi lääkärit saa juoksuttaa potilaita ihan huvikseen ja kääriä rahat omaan taskuunsa?

Päivänmeikissä myrskynmerkit:



Kirkkaansinistä 120 paletista liikkuvalle luomella pohjustuksen päälle. Luomivaosta ylöspäin ja painottuen silmän ulkonurkkaan Essencen Glam Rock luomiväri 03 Gothic Girl. Kulmaluulla mattavalkoista 120 paletista. Musta nestemäinen rajaus Rimmel ja hieman sinistä ohuella rajaussiveltimellä myös alaripsirajaan.



Poskipuna 50's Fever, huulipuna 12 ja huulikiilto Glam Rock Essenceltäpä tietenkin.



Stressitöntä ja lämpimämpää viikonloppua kaikille!

Neutral & Classic

Jaahas, rupesin tuossa miettimään, että pitäisi käväistä pikaisesti Saksan puolella, kun näköjään ihanat essencet ovat saapuneet ennenaikojaan kauppoihin. En haluaisi jäädä vaille varsinkaan noita erikoisia rajauskyniä.
Mietin taas tässä pienessä mielessäni tuota viimeisintä anonyymiä kommenttia ja sitä tapaa, jolla ihmiset haluavat minun hienotunteisesti tietävän, että tekemäni meikit ovat jotenkin liian räikeitä. Useampi on laittanut viestin tähän malliin "huomaan, että pidät värikkäistä meikeistä". Tämä on oikeastaan ainoa saamieni ei-positiivisten kommenttien aihe. Hei, varmaan aika moni on jo puolessatoista vuodessa huomannut? En vaan vieläkään jaksa ymmärtää kuka jaksaisi seurata vuodesta toiseen meikkiblogia joka tekee päivittäin jotain ihan neutraalia ja "väritöntä". Joka tapauksessa minä meikkaan tällä tavalla ja sillä siisti, ehkä jossain vaiheessa kolmeakymmentä jätän tietyt värit pois.

Anyway kaipa tämä blogi kuitenkin joillekin kelpaa... olen todella iloinen ja ylpeä 47 tilaajastani ja 32 lukijastani! Kiitos teille kaikille! Laittakaa reippasti toiveita tulemaan :)

Päivänmeikissä jotain neutraalia, hillittyä, klassista ja kaikille sopivaa:



28 neutral paletti ja neljä luomiväriä. Ykkönen liikkuvalle luomelle kakkonen viistoonleikatulla siveltimellä luomivaosta ylöspäin häivyttäen kolmoseen kulmaluulla. Nelonen ihan pienenä kolmiona silmän ulkonurkkaan. Musta perusrajaus yläripsirajaan kynällä ja sipaisu siveltimeen jääneillä luomiväreillä alaripsirajan ulkonurkkaan.



Kasvojen varjostuksiin Essencen Sun Club 01 huultenrajaus ja kiilto Infinity Woman nr 6.



Ja lopuksi yhyy, mikä jää tältä kesältä väliin reissun takia. Nirvanan jälkeen ehdottomasti 90-luvun parasta antia: