Haastattelu meni oikein kivasti. Esimmäistä kertaa olin yksi useammasta hakijasta. Meitä oli viisi tyttöä yhteensä ja mukava haastattelija. Täytettiin aluksi Ajilon-työnvälitysfirman "kartongit" eli vähän niinku terveyskortti jossa on kaikki tiedot ja jonka väliin laitetaan liitteet ja cv.
Sitten saatiin vuorotellen esitellä itsemme ja tahallisesti jättäydyin viimeiseksi. Halusin kuulla mitä muilla oli sanottavaa ja miettiä omaa puhettani valmiiksi. Ensimmäinen tyttö oli kenkämyyjä, ilman mitään kauneudenhoito koulutusta tai tietoutta (kaikki kunnioitus kenkämyyjille). Toinen oveltaovelle-kosmetiikan myyjä, joka oli palaamassa äitiyslomalta. Kolmas ihan herttanen 19-vuotias, oli saanu potkut useammasta työpaikasta, eikä hävenny myöntää sitä... Ja viimeinen ennen minua hyvin hiljainen 18-vuotias, joka oli autokoulussa ja myös monen lyhyen työsuhteen jälkeen työtön.
Minun onnekseni näin haastattelun alussa, että haastattelija oli merkinnyt cveeseeni punaisella huutomerkillä SUOMALAINEN. Sitten kun hän lopuksi kysyi; miksi en ole ollut töissä sitten viime huhtikuun, sanoin et oiskohan syynä se, että monet ovat ennakkoluuloisia ulkomaalaisia kohtaan, eivätkä kutsu edes työhaastatteluun. Taisin osua oikeeseen, koska hän vaikutti hieman nololta.
Anygays huomenna teen varmasti sen pinkin meikin jota oon tässä jo mainostanu useampaan kertaan. Tänään päädyin oranssi-pronssiseen viimekesän hittilookkiini:
elkäätte välittäkö allergian runtelemista silmistäni :) Joskus jos ois rahaa ja viitseliäisyyttä vois käydä laaseroimassa myös nuo vesirokonarvet... Wishful Thinking.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti