perjantai 14. maaliskuuta 2008

Palautumista

Huhuh, eilen oli aika rankka ilta. Ja kiitos Mintun. Meidät oli kutsuttu hänen luokkansa järkkäämiin teemabileisiin L'exclusif klubille. Oltiin tietenkin aloiteltu Mintun luona jo reippaasti alkuillasta. En oo kyllä yökerhossa ihan äskettäin käyny ja vaikka ihan kivaa olikin, en kuvittele ihan piakkoin uudestaan meneväni. Kolmelta aamulla meidät vielä kuskasi autolla kotiin eräs charmantti 40-kymppinen herrasmies. Ei varmaan hoksinu kun tarjoutui meidät heittämään et Hoenheim on kuitenkin 30 minsan päässä kaupungissa. Kultakaan ei ollu ihan parhaassa ajo-ohjeiden antokunnossa...

Yksi illan huomioistani oli, että ranskalaiset nuoret naiset eivät osaa tanssia eikä pukeutua. Puhuttiin Ollin kanssa aikasemmin päivällä ratikassa, että jos Suomessa sanoisi, että puolet Ranskan nuorisosta pukeutuu tuulipukuihin (vaaleansininen on ihan pop just nyt) niin kukaan ei uskois. Mutta totta se vaan on. Se että pojat näin menee vielä jollain tavalla, mutta tytöt harrastaa tätä myös. Tähän tyyliin kuuluu: sotkeentunut ja valuva kajal, huono iho ja likaiset nutturalle kampaajan neon klipsillä kietaistut sutturahiukset. Se toinen puoli nuorisosta pukeutuukin sitten farkkuihin, teepaitaan ja collegeen. Yhtään ainutta goottia en ole näiden kolmen ja puolen vuoden aikana täällä nähnyt :(
(monella on kyllä Nightwish, Him tai Children of Bodom-paita)
Mintun poikkis on varmaan ainoa ranskalainen, jolla olen nähnyt rastat. Ainiin ja vuötärölaukku on kans tosi IN...
En tiiä, enkä ymmärrä.

Tässä pimeässä tikerretty illan look:



Alan kyllästyä tuohon 60's rajaukseen ja siitä on päästävä nyt ihan oikeesti irti ja eteenpäin.
Tähän selvästi klubbailuun liian hempeään lookkiin käytin uusia Essencen luomivärejä vihreää 01 Shibuya Gril ja kultaista 02 Big in Japan. Helena Rubinsteinin poskipunaa 24 Fight for Chocolate, P2 Kiss & Taste huulikiillon sävyä 030 pure coffee. Mustaa Rimmelin Exaggerate eye lineriä ja Magnif'Eyes ripsaria. L'orealin Infaillible meikkivoidetta 015.


Kuulostan ainakin omaan korvaan aika negatiiviselta tässä postauksessa :D Jospa huomenna paremmin!

keskiviikko 12. maaliskuuta 2008

Kevyttä shoppailua

Heräsin tänä aamuna, ennen yhdeksää, hirveeseen ikkunaluukkujen paukkeeseen. Kovaa tuulta on ollu jo useampana päivänä, mutta että siihe jo herää... Kello oli kyllä muutenkin soimassa, kun herra Stomatologue oli luvannut katsastaa viisaudenhammasta ja röntgenkuvia 11.00. Oli muuten aika makea vastaanottolukaali. Taidetta, valkoisia pintoja, kokolattiamattoa, lasiaseiniä ja hyvin taiteellinen oli myös itse tämä suutautilääkäri. Hyvin nopea katsaus suuhun ja valtava resepti mukaan ja hei vaan, nähään leikkauksen merkeissä 9.4 :( Paniikki. Sano vaan et "unohda aikasempi huono viisaudenhampaanpoisto-operaatio" ja et hänellä menee vaan 10 minuuttia. We'll see...

Sephoran työnvälittäjä soitti eilen aika aamusta ja sano vaan et teidän hakemuksenne ei ole mennyt läpi.. Kiitti ja hei. Ois ollu taas kauheen kiva tietää vähän lisää: miksi ei ja ottivatko jonkun niintä muista vai ei ketään?

Aivan mahtavan kaunis kevätpäivä tänään, kovasta tuulesta huolimatta. Aurinko lämmittää oikeasti ja pisamat on jo tilauksessa. Niinpä päätettiin tai minä päätin raahata kullan Saksaan shoppailemaan pääsiäishömppää. Mukaan tarttui kylläkin melkein vain meikkijuttuja. Essencen uusi maalislookki (kyllä ko. merkiltä ilmestyy lookki about per. kuu).

Ei muuten yhtään M.A.C Fafi lookin nockoff... Samat värit ja sama paketointi. No ei tullu kalliiksi: luomiväri 1,49€ ja huulikiilto 1,69€ eikä laadussa mitään valittamista.

Kehliin oli avattu oikein herttanen pieni sisustusliike Nana-Nanu, josta ostin meille kahdelle romanttisesti munakupit. Dm:stä munakynttilöitä ja Mülleristä pääsiäiskortteihin villapupukoristeita. Okei myös Dm:stä mukaan tarttu vielä Catricen Brown Topas timanttipuuterilla terästetty kynsilakka ja Enssencen uusi Volume Up ripsari. Toivottavasti tämä korvaisi rakkaan Rimmelin Volum'Eyes kingiripsarin, jota en Saksan Rimmelhyllyltä enää löytäny

sunnuntai 9. maaliskuuta 2008

Sakura, Cherry, Kirsikka, Cerise


Yksi ihanimmista keväänmerkeistä, jota ei Suomessa oikein näe, ovat kirsikankukat. Tai miksei omenan tai päärynänkin. Kulta ei ymmärrä, kun tähän aikaan vuodesta pitää jäähä kadulla vähän väliä nuuhkimaan puita ja pensaita. Kukinta ei kestä kovin kauaa, mutta on sen arvoista.

Kuvakaveriksi otin Shiseidon kevätmeikin. Yksi syy tuon väriveljeyden lisäksi on tietenkin se että molemmat liittyvät Japaniin. Kirsikankukka on Japanin kansalliskukka ja Shiseido suosituin kosmetiikka sarja. Itse en ole kokeillut Shiseidon uutuuksia kuin viimeksi neljä vuotta sitten, kun olin töissä Suomessa. Oikeasti laadukas ja viimeisen päälle loppuun asti mietitty merkki. The Skincare ihonhoitolinjassa ei ole huonoja tuotteita. Puhdistusvaahto on uskomattoman paksu, eikä kuivata ihoa. Eye Revitalizer varmasti yksi parhaista silmänympärysvoitteista. Kaikissa tuotteissa on mukana aromaterapeuttinen puolensa, joka tekee joka päiväisistä ihonhoitorutiineista luksusta. Meikkipuolelta lempparini ovat Hydro-Liquid Compact kiinteä meikkivoide ja Fine Eyeliner sivellinlineri. Molempiin saatavilla muuten kätevät ja ekologiset täytöt.

Shiseido ei ole missään nimessä selektiivisen kosmetiikan edullisimmasta päästä, mutta Suomen maahantuoja Norex tarjoaa asiakkaille kiinnostavan kanta-asiakasedun (yksityisillä). Tai siis tarjosi ainakin kun minä olin töissä. Ja vielä yksi valttikortti Shiseidon puolella oli, mahtava lahjakas Suomen meikkitaiteilija Elisabeth Cheng. Toimin pari kertaa hänen apunaan kääntäjänä, kun hän tuli kemppariimme Shiseido-päiville. Siinä väännettiin täydellisiä meikkejä "ostamasi tuotteen hinnalla" 8 tuntia putkeen. Nopeat kahvit ja karjalanpiirakat välissä ja eikun jatkuu... Tästä kohdasta voi varmaan kuulla tietyn kaipuun for the good old days.
Joskus pistän vielä pystyyn oman kempparin ja sitten meillä Sannan Salongissa pidetään meikkauspäiviä vähintään kerran viikossa!!

perjantai 7. maaliskuuta 2008

Työhaastattelu

Ihanan aurinkoista perjantaita!
Haastattelu meni oikein kivasti. Esimmäistä kertaa olin yksi useammasta hakijasta. Meitä oli viisi tyttöä yhteensä ja mukava haastattelija. Täytettiin aluksi Ajilon-työnvälitysfirman "kartongit" eli vähän niinku terveyskortti jossa on kaikki tiedot ja jonka väliin laitetaan liitteet ja cv.
Sitten saatiin vuorotellen esitellä itsemme ja tahallisesti jättäydyin viimeiseksi. Halusin kuulla mitä muilla oli sanottavaa ja miettiä omaa puhettani valmiiksi. Ensimmäinen tyttö oli kenkämyyjä, ilman mitään kauneudenhoito koulutusta tai tietoutta (kaikki kunnioitus kenkämyyjille). Toinen oveltaovelle-kosmetiikan myyjä, joka oli palaamassa äitiyslomalta. Kolmas ihan herttanen 19-vuotias, oli saanu potkut useammasta työpaikasta, eikä hävenny myöntää sitä... Ja viimeinen ennen minua hyvin hiljainen 18-vuotias, joka oli autokoulussa ja myös monen lyhyen työsuhteen jälkeen työtön.
Minun onnekseni näin haastattelun alussa, että haastattelija oli merkinnyt cveeseeni punaisella huutomerkillä SUOMALAINEN. Sitten kun hän lopuksi kysyi; miksi en ole ollut töissä sitten viime huhtikuun, sanoin et oiskohan syynä se, että monet ovat ennakkoluuloisia ulkomaalaisia kohtaan, eivätkä kutsu edes työhaastatteluun. Taisin osua oikeeseen, koska hän vaikutti hieman nololta.

Anygays huomenna teen varmasti sen pinkin meikin jota oon tässä jo mainostanu useampaan kertaan. Tänään päädyin oranssi-pronssiseen viimekesän hittilookkiini:

elkäätte välittäkö allergian runtelemista silmistäni :) Joskus jos ois rahaa ja viitseliäisyyttä vois käydä laaseroimassa myös nuo vesirokonarvet... Wishful Thinking.


keskiviikko 5. maaliskuuta 2008

Koleeta

Tänään pinkkiä à la Helena Rubinstein ja randomina vertauksena uusimman
Barbie-elokuvan sankaritar Mariposa:


Vaaleanpunainen on kyllä ihan iänikuinen hitti niin meikeissä kuin vaatteissakin, toimii aina ja melkein kaikilla.

Tekis kauheesti mieli laittaantua tosi nätiksi, mutta sitäkin iloa himmentää se kylmällä vedellä toimitettava meikinpoisto illalla. Taidan hoitaa kotihommat ja kattoo jos oisin sitten lämmenny idealle.
Olli lähtee työhaastatteluun ja mun pitäs siivota ja imuroida. Minttu lupas tulla illastamaan ja lämmittämään viiniä illemmalla, että paikat sais olla paremmassa kunnossa siihen mennessä.

En muista mainitsinko, että lämmöt on nyt sitten oikeesti loppu ja sisälämpötila on laskenut 16-17 asteeseen. Täällä työ-vierashuoneessa ja makuukammarissa on irralliset sähköpatterit. Nehän ei kuitenkaan ratkaise vesi ongelmaa. Perjantaina pitäs olla työhaastatteluun parhaassa vedossa ja edustavana, katotaan miten kattilapesulla se saavutetaan. Onneksi Pascal tulee kans perjantaina ja siitä saadaan mainio tekosyy lähteä kartsalle ja baariin. Au Brasseurin maalisolut kutsuu!

tiistai 4. maaliskuuta 2008

Sataa lunta....

Kuitenkin kaupassa käynnin kunniaksi tälläinen päivänmeikki (inspiraationa oli tämä Givenchyn kevät lookki):


Aamulla soitti sitten AJILON SALES ET MARKETINGista Estelle-niminen reipas ihminen. Pitkän vakuuttelun ja kovan kyselytyksen jälkeen sain kutsun perjantaina pidettävään rekrytointitilaisuuteen. Kaksi tuntia aamusta 10-12 vietän siis Buffalo Grill nimisessä ravintolassa (joka muuten sijaitsee Vendenheimissä eli vielä pitemmällä periferiassa kuin Hoenheim). Sopimus olis tarjolla neljäksi kuukaudeksi, puoliaikaisena eli vain torstai/perjantai/lauantai. Lounasshekin heittävät vielä jokaiselle päivälle bonuksena :D

"Mutta mitenkäs sinä autoton tulisit Strasbourgiin töihin aamuisin??" Mä vaan et niin ihan ratikalla ajattelin tulla... about 30 minuuttia, siis meidän ovelta keskustaan. Ihan uskomatonta miten täällä luullaan ettet voi liikkua kahta metriä ilman autoa. Ja vielä kun oikeesti ei ole mitään syytä olettaa näin. Ratikat ja linkut kulkee sata kertaa paremmin/nopeammin liikenteessä kuin yksityisautot ja ei tasan ole parkkeerausongelmaa. Huoh en ees aloita.Tästä on jo puhuttu.

maanantai 3. maaliskuuta 2008

Palautumista

Huh, mikä viikonloppu. Perjantaina oli ihan viattomasti tarkoitus viettää iltaa Mintun kanssa, todellakin pizzan ja vinkun parissa, mutta sitten keksittiin ottaa yhteyttä kahteen paikalliseen erasmukseen. Heidi ja Riikka tulivat sitten joskus puoli yhdeksän aikaan ja sitten vaan istuttiin, juteltiin , otettiin viiniä ja lopuksi laulettiin tietysti pakollista karaokea. Onneksi alakerran serkku ei ollu kotona, olisi muuten varmaan repinyt pelihousut kolmannen Mombasan jälkeen.
En tiiä saanko laittaa kuvia eli en laita, vaikka kaikki paikallaolijat olivatkin tietysti vallan edukseen
Käskin Ollia kutsumaan myös kavereitaan käymään, mut eihän kukaan halunnu tulla tänne periferiaan perjantai-iltana puolen tunnin varoitusajalla.

Ens viikolla on Pascal (yks Ollin kavereista) tulossa Pariisista lomailemaan kotiseudulleen ja tulee varmaan meille ainakin viikonlopuksi. Tai sitten ei, kun nyt on vise lämmöt loppu ja sama vanha kattilasouvi alkaa taas... ei herkille eikä hienohelmoille *tekee mieli hakata päätä seinään*

Aamulla heräsimme, kun postimies rynkytti ovikelloa ihan varmasti hajoitus tarkoituksessa. Oltiin tilattu Amazonilta mulle uusi näyttö perjantaina ja sehän sieltä ois ollu tulossa. Postimies ei viittiny nousta toiseen kerrokseen vaan jätti sitten (aika arvokkaan) näytön alas portinpieleen . Oli tietysti satanut koko yön. Reipas tyyppi. Noh nyt näyttö kun kuiteski onneks kuivilla ja asennettuna. Kyllä on melkoinen ero entiseen, metri kertaa metri boxiin, josta oli kulunut säteily suojakerros pois. Bonuksena tässä 22tumaisessa voi katsoo vaikka kahta nettisivua kerralla (ihan niinku tarviis :D)

Ai niin ja sitten 9.30 mulle soitti joku työnvälitysfirman emäntä. Tarjotteli 4 kuukauden määräaikaissopimusta Sephorassa Bare Mineralssin esittelijänä. Oikein. Sanoi et Sephorasta soitteleevat viikolla, jos siis heidän mielestä cveeni on yhtä kiinnostava kuin tämän välittäjän. Toivotaan!!