Pinkit toinen osa:
Vaaleanvioletit:
Tummanvioletit:
Tiistaina olikin pyhäpäivä, kun Ranskassa vietettiin kansallispäivää. Perinteinen ilotulitus oli hieno ja sitä olikin kiva katsella vatsa täynnä ihanaa intialaista ruokaa. Ainoa ikävä puoli oli lähellä kaljotellut pultsari, joka pahoinpiteli ilotulituksen säikäyttämää koiraansa. Ihan karmiva tyyppi, eikä kukaan uskallanut mennä väliin, kun melko varmasti olisi vaan saanut pullosta päähän...
4 kommenttia:
moi! lueskelen aina silloin tällöin blogiasi, ja nyt vasta oikeastaan tajusin, että asutkin ranskassa.(lukeehan se tossa sivussa mut..:P)
En ole koskaan siellä käynyt, mutta pakko päästä joskus (välillä myös haaveilen asuvani siellä:D)
Niin, että kuinkas, ranskan kielen taitaminen on varmaan melko tärkeää?:/ itse en osaa.
Vaikka tää onkin meikki blogi, niin jos joskus mahdollista niin olisihan ihan kiva kuulla jtn siellä asumisesta ja elämisestä jne:) (ellet ole jo) tai sitten voisi ihan tämän sun alasi eli kaundeudenhoidon kautta vähän kertoa ranskasta/ranskalaisista.. miten yleensä naiset meikkaa tms siellä päin jne.
No tässä oli vaan tälläsiä ajatuksia, mitä pyörii mielessä:D
Anonyymi: Joo täällä on viisi vuotta jo vierähtänyt :) Kielen osaaminen on melkein välttämätöntä, ranskikset ei oikein englannista perusta... Mutta toisaalta paikanpäällä oppii niin paljon nopeammin, työskentelevät ja eläväthän (ainakin osittain) täällä myös uudet meppimme. Joo yritän aina laittaa jotain juttua paikallisesta menosta, kun jotain kiinnostavaa sattuu. Työttömän elämässä ei vaan hirveesti satu eikä tapahdu, valitettavasti, mut jospa sekin syksyn myötä muuttuu :D
Tää sun inventaario on ihan käsitämätön. Kannatan yhä vielä kaikkien huulipunien invent... invanteee.... inventiii... inventoorioimista.
Stazzy: Kiitos onhan noita kertyny :) Huulipunat tulossa seuraavana!
Lähetä kommentti