Naughty Nauticals

Puhuin ihan höpöjä viime viikolla ettei sinipunainen meikki ois ihan jees-juttu. MAC julkaisi eilen uuden Naughty Nauticals kokoelman ja innostuin kopioimaan sen vappulookikseni :D

Jätän kuitenkin punaiset huulet seuraavaan kokeiluun ja käytin vain ensimmäistä kertaa elämässäni oikeesti sinistâ luomiväriä!!! Siis olen enemmän turkoosin ystävä. Ja kaivoinkin esiin kaikki korkkaamattomat tumman siniset:





Tästä nyt siirrytään kartsalle ja baariin. Sieltä sitten suunnistetaan synttäreille.

HAUSKAA VAPPUA KAIKILLE!!

Suhteellista

Meillä kävi "hauska" tapaus viime keskiviikkona. Oltiin palailemassa baarista viimeisellä ratikalla ja olin aika paatoksellisella tuulella. Aikasemmin isoveli oli tapansa mukaan riidelly melkein kaikkien pöydässä olijoiden kanssa. Ihan turhasta, ainakin minun mielestä, aikuinen ihminen kun on. Omaa joka tapauksessa valtavan määrän kavereita, jotka tuntuvat välittävän hänestä paljon.
Okei siis yks Stefan tyyppi joka kävi joskus viime kuussa heittämässä meille sen tiskikoneen, ehdotti, että Kullan isoveli saattaisi tarvita vähän vakautta elämäänsä. Naissuhteissa ja työasioissa paljon takkiinsa saaneena isoveli ei oikein hyväksynyt, että hänen dekadentissä elämäntyylissään olisi parantamisen varaa.
Noh mulla jäi sitten tämä asia pyörimään mieleen ja vaahtosin ratikkaa odotellessa kullalle aiheesta. Kysyin pitkän luennon jälkeen, että miten hänen elämänsä on parantunut sinä aikana, kun ollaan oltu yksissä. Vastaus oli jotain epämääräistä. Jatkoin häiriköintiä ja kysyin miten hän tuntisi olonsa ilman minua. Vastaus oli "si tu etait plus la je me sentirais bien seul". Kaljahöyryt hälvenivät äkkiä ja tunsin hermostuvani. Joskus en oikeesti jaksa miesten toista astetta (second degree) eli viisastelua. Ääneni alkoi nousta ja kysyin et anteeks mitä?? Tätä on hieman vaikea suomentaa, "ilman sinua tuntisin oloni hyvin yksinäiseksi"... ranskaksi ymmärsin "ilman sinua tuntisin oloni hyväksi yksin. Sama lause eri merkitys. Auta armias toistin lauseen viiteen kertaan ääneen ja kun kulta tuntui tyytyväiseltä vastaukseensa, löin pääni ratikan ikkunaan ja rupesin mököttämään. Päästiin kotiin täydellisen hiljaisuuden vallassa. Meinasin vielä nukkumaan mennessä paukaista, että mene toki nukkumaan vierashuoneeseen omaan yhdenhengen sänkyysi (uusi parisänky on vanhempieni lahja, kun toin tänne kamojani kaksi kesää sitten, ennen sitä nukuttiin vuosi siinä 90 senttisessä)
Ja jotain vielä veemäisempääkin, mutta en kuitenkaan sanonut.
Aamulla joskus 7 aikoihin puoliso kiskoo vähiä peittoja ja hermostun taas. "Kun kerta selviät niin hyvin yksin niin painutko vaikka kuuseen!!!" Kulta miettii hetken ja rupee nauramaan. Ei ollu ressu ymmärtäny miksi hermostuin illalla ja oli luullut ettei vastauksensa "tuntisin oloni hyvin yksinäiseksi ilman sinua" ei ollut mielestäni tarpeeksi romanttinen!! Ei sitten ollu osannu sanoa enää mitään, kun oli luullu että olisin oikeesti noin hankala.
Vitsi, että tunsin itteni pöljäksi, ihan oikeesti! Missä oli luottamus omaan rakkaaseen? Ei se nyt ihan noin ois missään tilanteessa vastannu. Tälläista kielimuuria ei ihan äsken olekkaan vastaan tullu. Mutta ranskassa onkin pöljää kun monia asioita voi ymmärtää kahdella tavalla. Eikä laskuhumbeli auta koskaan...

Kuitenkin laitan tähän nyt lopuksi aika vanhan (2004) kuvan meistä.
hellyystappelu, en yhtään muista aihetta

Cabana Bronze

Lancomen kesän meikkilook esittelyssä. Euroopassa ei vielä myynnissä eli kuvia suoraan Amerikan sivuilta.




Ihan kivalta vaikuttaa. Toivoisin vain että Daria vähentäisi pikkusen tuota poskien sisäänimua, koska alkaa näyttää hieman psykoottiselta.
Lookkin kuuluu kaksi neljän sävyn luomiväripalettia (kylmä ja lämminsävyinen)
Kolme kaksipäistä rajauskynää ja tosi kivasti 10! uutta luomivärisivellintä. Minua kiinnostaisi ainakin numero # 17 blending brush (vertaa MACin 224)



Lookkiin kuuluu myös kolme huulipunaa, kolme huulikiiltoa, huultenrajauskynä. Todella kaunis aurinkopuuteri, siveltimellä varustettu automaattiversio ja kaksi viileän sävyistä poskipunaa.

Odottelua

Eilen keskustan elokuvateatterin ikkunassa tällainen näkymä:


Eivätkä etes päivämäärää antaneet!! Vaan toukokuussa 2008. Kulta ei varmaan odota yhtä innolla..

Toinen joka pisti silmään tässä ihan äsken oli Chanelin syksy meikkilook:


Aivan ihana, ehkä en kuitenkaan yhdistäisi keltakultaista kynsilakkaa noihin kauniin oranssin pronssisiin huulikiiltoon tai korostuspuuteriin. Joka tapauksessa syksyksikin kaikkea kaunista odotettavissa.

Kesän lookit ovat muuten olleet aika pettymyksiä:


Safarihenkeä (chanel), no. Se ei vaan uppoa minuun. En jotenkin nää että noilla väreillä saisi kauniita yhdistelmiä aikaiseksi.




Sinipunasekoituksia (mac), no thanks. En taas näe tätä lookkia itselläni.
Onneksi Maciltä tulee toukokuussa useampi lookki ja ainakin Neo Sci Fi vaikuttaa lupaavalta.

Makeup and beauty blogin mukaan Lancomelta lähtenyt Gucci Westman on tehnyt sopimuksen Revlonin kanssa. Ihan sama Revlonin tilanne mulle, mutta kuulisin mielelläni kuka tulee Westmanin tilalle Lancomen taiteelliseksi johtajaksi? Tulee niin ikävä vanhaa työpaikkaa ja kaikkia sen mukana tulleita bonuksia. Kotiväki vielä kertoi, että kyseinen kemppari on myynnissä. Täällä minä vaan kyhjötän 2000 km päässä työttömänä. Työhaastatteluissa, kun olen totuudenmukaisesti kertonut, että oma kemppari olisi tulevaisuuden unelma saan vastaukseksi "ei nykyään yksityiset enää voi menestyä". Se on muuten varmaan ihan totta. Jo tällä hetkellä suurinosa kemppareista on suuria persoonattomia ketjuja. Mahtaisko sisu ja ammattitaito riittää suuryrityksille vastusta antamaan?

Siveltimien hoito

Nyt tärkeää asiaa. Eli siis toivottu meikkisiveltimien hoito-opas:

- Luonnonkarvasta tehdyt siveltimet kestävät pitempään (ehjänä) käytössä. Minun ymmärryksen mukaan eläimiä ei tapeta eikä kiduteta sivellinkarvan takia. Nyt jos joku on eri mieltä kuulisin siitä mielelläni. Monet käyttävät kuitenkin synteettistä karvoista tehtyjä siveltimiä juuri tämän takia.

- Meikkivoide, peitevoide siveltimet ovat yleensä synteettistä karvaa, sen takia, että ne eivät ime kosteutta sisäänsä. Joten esim. meikkivoide pysyy siveltimen pinnalla (hanhenselkäefektillä) näin myös meikkivoidetta säästyy, verrattuna esim. meikkisieniin.

- Kallis sivellin ei välttämättä aina ole parempi kuin halpa. Yksi ihan selvä ero on kuitenkin kalliimpien siveltimien jäykkyys, voisiko sanoa käyttömukavuus. Monet halvat siveltimet ovat hieman "velttoja".
Esim. maailman kuulut ja (aika kalliit) Macin siveltimet ovat myös tarkasti käyttötarkoitukseen sopivat. Eli esim. häivytys, kulma, pigmentti, värinpakkaussivellin. Halvat yleensä ovat ns. monitoimisiveltimiä. Moneen menoon sopivat, muttei erityisen ihmeellisiä.

- Parasta siveltimien pesuainetta mielestäni (jo vuosien kokemuksella) on vaalea nahan pesuun tarkoitettu saippua.


Tässä aito ja alkuperäinen englatilainen Imperial Leather


Tässä Maxin vastaava kilpailija oisko ollu 3kpl/1€
Ajaa täysin saman asian.


Tässä sitten päivän lol, täyttä rahastusta, eli Duroyn meikkisivellinten pesuun
tarkoitettu mini saippua 7£ ja 1/4 noiden toisten koosta :P

- Monet suosittelevat hoitoaineen tai muun käyttämostä pesun jälkeen, en ole itse kokenut tarpeelliseksi, eli jätän sen omaan arvoonsa. Jos on aikaa ja huvittaa niin miksei.

- Tässä sitten omat rakkaat siveltimeni, ei kauheesti uutuuksia. Useimmat 5-6 vuotta vanhoja.
Suurin osa Hennesilta, pari hyvää Lancomea (töistä), uusimmat meikkivoide siveltimet Sephorasta. Tuo pieni vartinen pronssinvärinen muuten Lindexiltä toissa jouluna, mahtava löytö! Joku sekalainen Duroy rajaussivellin.





Sitten siitä itse pesusta:

- Lämmintä vettä, muuten saippua ei vaahtoa kunnolla, ei kuumaakaan tietenkään :)

- Sivellin lappeellaan saippuaa vasten ei sökerretä siitä karvoja irti liian voimakkaalla hankauksella.



- Reilusti vettä, eikä näin pöydän päällä kuten minä :D

- Pesun jälkeen kannattaa puristella varovasti liiat vedet puhtaaseen pyyhkeeseen. Varovasti as always.

- Kuivaus aina vaakatasossa. Vaikka pyyhkeen päällä.

Nyt jos jäi joku epäselväksi niin kysykäämme! Uutta sivellinjysäkkää odotellessani...

Sateista

Tylsyys vaivaa jo kuinka monetta päivää. Sataa jatkuvasti ja kulta on sulautunut käsistään yhdeksi näppiksensä kanssa. Kyseessä siis tietenkin uusi peli, itseasiassa kaksi peliä. Istuksin sitten tässä vieressä ja surffaan päättömästi. Tekaisin kuitenkin reippaasti makaroonilaatikon ja tyhjensin tiskikoneen (pitää ihan mainita kun on vielä niin uus juttu:) Syökästiin ja kun näytin hapanta naamaa, kulta heräsi horroksestaan ja kiitteli hyvästä ruuasta ja pyyteli vielä anteeksi addiktiotaan. Kutsui jopa elokuviin illan piristykseksi. Jiihaa...
Nappasin siis pesuvedet tulelle ja mietin tässä miten laittautuisin mahdollisimman täräkäksi elokuvasalin pimeyttä varten :D
Voi jees, lopputekstit tuossa viereisellä koneella, mitenkähän se nyt kerkee vastaamaan yksinpuheluuni.
Kiva kun se Amerikan käsikirjoittajien lakkokin loppu ja nyt pikkuhiljaa alkaa taas sarjat riikoissa pyöriä. Mulla on Täydelliset Naiset ja Gossip Girl pahasti kesken. Eilen taas tuli uusi Desperate jakso.

Perjantaina, iltaanvalmistautuisvaiheessa kyllästyin ainaiseen meikkisivelten vähyyteen ja tilasin Ebaystä kunnon satsin:



Jospa nyt riittäisi vähän paremmin :) Siis onhan niitä siveltimiä siis jo ennestään, mutta tuntuu, että suurin osa on aina pyykissä.

Huh, nyt peseytyneenä ei kauheesti enään inspaa lähteä tuonne sateeseen. Kullan vesikin on vielä vasta lämpiämässä. Jätetään elokuvat siis huomiselle.
Kysyyköhän muuten kohta joku makaroonilaatikon ohjetta, nyt kun tuli sekin mainittua ;)

Sunshine

Eilen oli sitten heti aamusta se tikinpoisto. Oikein kivasti meni siihen asti, kun pääsin sihteerin pakeille ja hän esitti minulle 260€ laskun. Leuka loksahti aika pahasti ja onneksi kulta oli mukana Mastercardinsa kanssa. Tosi kiva yllätys, kun hammaslääkärini joka tätä suutautilääkäriä suositteli sanoi, ettei tämä ole mitenkään kallis operaatio. Paskanmarjat. Ekasta viiden minuutin käynnistä sain pulittaa 57€, jolloin hän vain tulosti valmiin respetin (joka on siis sama kaikille operaatioon tuleville). Täytyy kyllä piipahtaa siellä sossussa ja kysäistä, että minkä eläimen nahoilla minä tämänkin laskun maksan, kun sitä sosiaali minimiäkään en saa. Tyhjästä hankala nyhjästä. Vitsi mulle yks työpaikka ja äkkiä!!

Kuitenkin tämän jälkeen piipahdimme kaupungilla isoimmassa ja (minusta) mitään sanomattomassa Galeries Lafayettessä. Pariisin kävijät nyt ihmettelevät et sehän on ihan nähtävyys, mutta meillä täällä Strasbourgissa ei ainakaan ole mitään ihmeellistä. Oonko kerran ostanu alennusmyynneistä Mogu-nimisen vaaleanpunaisen pehmolelu elefantin. Oikea hinta 42€, minä maksoin siitä 0.98€, että näin.
Kuitenkin kullan isoveli oli ostanut minulle syntymäpäivälahjan kyseisestä puljusta. Ihan kiva pikkulaukku, siis kaksi itseasiassa. Ei vaan yhtään minun näkoinen, oloinen aikä värinen (vauvankakan vaaleanruskea). Okei, no paketissa tuli vaihtokuitti niin ajattelin vaihtaa sen johonkin käytännöllisempään. Pitkän hohhoilun ja pähkäilyn jälkeen päädyin Cacharelin uuteen Amor Amor-tuoksun kesäversioon Sunshine.



Nappasin ihan oikean kuvan, kun en viiti rueta pimeessä kuvaamaan.
Ihana tuoksu, todella raikas ja jännä kookos-ruoho yhdistelmä. Mikä parasta kulta tykkäsi kovasti :)

Sukulointia

Lauantaina oli pakko lähteä Hennesille katsastamaan Marimekkoa. Mukaan tarttui violetti-turkoosi laukku ja paitakin jos vain olis ollu vähemmän telttamainen. Tiimalasivartalolle ei vyötärölinjattomat yläosat oikein sovi. Harmitti ihan kauheesti, koska kangas oli ihanan kevyt ja kuviokin oikein mieleinen :( Onneksi sain laukun kuitenkin!



Mulla on selvästi ongelmia kronologisuuden kanssa; koska aikasemmin käytiin nimittäin Saksassa. Kehlissä oli meneillään jotkut pienimuotoiset kirpputori-markkinat ja pyörittiin siinä sitten vähäsen. Ostettiin hammasharjat ja syökästiin Kochlöffenillä. Mukaan tarttui tietenkin edullista kosmetiikkaa:



Aika ärtsy Essencen pinkki kynsilakka 1,25€ ja P2-merkin viimeinen kausimeikki paletti 2,50€.

Saksasta palailtiin aika aikaisin ja päätettiin vielä tarkastaa isoveljen kantapaikka keskustassa ja kuinka ollakkaan siellähän se tökötti oluen parissa. Istuttiin sitten ja vähitellen paikalle ilmesty koko lössi eli isoveljen exä, tämän veli joka on sen tietyn korealaistaustaisen naisen poikaystävä (josta kerroin joskus), isoveljen uusi tummaverinen tyttökaveri ja pari epämäämääräistä tyyppiä. Kaikki nämä ihmiset siis ovat yhtä porukkaa.
Istuttiin kylmällä terassilla taas ihan piikkiin asti, vaikka taas aamulla oli suht. aikainen herätys. Puhuttiin ja puhuttiin ja kaikilla oli parempi käsitys mitä toisten pitäisi elämällään tehdä. Siis hauskalla tavalla:D Vaikka lopussa isoveljelle tuli riitaa exänsä kanssa, kun tämä halusi lähteä jonkun isoveljen teatterikaiman matkaan. Kauheeta kattoo vierestä, en ikinä haluaisi olla samassa tilanteessa. Hyvä siis tietenkin, jos voidaan olla eronkin jälkeen ystäviä, mutta sillon ei oikein paree haikalla enää toisen perään.

Sunnuntaina oltiin koko päivä kullan sukulaisilla. Ensin mummolassa isänpuolella ja sitten vielä illalla äitin puolen jonkun tätin luona.



Mummo tarjosi aivan mahtavan lounaan. Alkupalaksi oli tarjolla Coquille St. Jaques eli kala-äyriäisjuttua oikeista simpukan kuorista tarjoiltuna. Se on muuten yks mun ihan lemppari Ranskassa. Oranssi kastike jossa on lohta, katkarapuja, simpukoita, kampasimpukoita ja koko komeus on kuorrutettu juustoraasteella.
Pääruoaksi oli pääsiäsityylisesti kartsanpaistia, uunissa valmistettuja papu-porkkanajuttua ja kukkakaali-parsajuttua :P ja perunoita tietysti. Aivan mahtavaa. Kuvassa ollaan jo päästy jälkiruokaan asti.

Jouduttiin syömään vielä toiseen kertaan äitin puoleisten sukulaisten luona. Kylläkin kevyempään iltapala tyyliin. Kylmä leikkelelautanen, perunasalaattia, munia, patonkia, tomaattisipulisalattia ja säilöttyä parsaa. Oli aika raskas hengitellä heillä, kun oli villakoira ja isäntä ja poika tupakoivat sisällä. Isäntä myös kutsui minua Missiksi ja tökki kyynärpäillä rintoja... Kaikkee sitä saa kestää. Muistutan kuulemma ranskalaisen onnenpyörän luukunkäätäjä bimboa, entistä miss Ruotsia Victoria Silvstedtia!!! Jospa nyt ei kuitenkaan. Eukko on mua 8 vuotta vanhempi ja kuppikoossa ainakin vikipedian mukaan jää vielä minun taakse...



Muuten kivaa oli, kun anoppi antoi harvinaislaatuisesti MINUN AJAA. Tää oli siis eka ja ehkä viimeinen kerta.
Oltiin muuten aika rikki illalla jotain 00.30 kun palattiin vihdoin kylmään kotiin. Olipa viikonloppu siis kaikenkaikkiaan tapahtumarikas :D

Huomenna suutautilääkärille paluu tikkien poiston tiimoilta. Onneksi on tosi hyvin parantunu, ettei tarvii tämän jälkeen koska palailla sinnekkään!

Väreistä

Lupasin jo jokunen aika sitten puhua väreistä ja nimenomaan niiden sopivuudesta eri ihmistyypeille.

Kaikkihan on koulussa kuvaamataidontunnilla oppineet värien peruskäytön ja miten esimerkiksi sekoittamalla päävärejä sinistä, punaista ja keltaista saadaan välivärejä vihreää, oranssia ja violettia. Tästä päästään vielä paljon pidemmälle ns. toisen asteen väreillä.
Meikkauksen puolella tärkeää on enemmänkin vastavärit ja värien "lämpötila".



Meikissä tärkeää on myös että meikki olisi kokonaisuudessaan samalla lämpö/kylmyys puolella.
Tässä tuleekin vastaan meikkitaiteilijoiden kyky käyttää värejä molemmilta puolilta. Esim. Rusehtava, paahteinen ja lämpimänsävyinen kesämeikki ja kirkas kylmä pinkki huulipuna.
Näillä vastakohdilla saadaan aikaan shokeeraava, moderni efekti.

Estée Lauderin kesälook

Mutta eri lämpöasteita sisältävä meikki jokapäiväisessä käytössä tekee kantajastaan homssuisen ja epäluonnollisen oloisen. Eli siis pysykäämme samalla puolella pyörää, kun haluamme kauniin luonnollisen ja harmonisen meikin.




Mikä sitten sopii esim. eri värisille silmille? Kaksi koulukuntaa. Haluatko korostaa silmiesi väriä vai lyötää niiden sävyyn sopivan rauhallisemman värin? Ruskeasilmäiset ovat onnekkaita, koska heille yleensä käy kaikki mahdolliset luomivärisävyt. Sinisilmäisille oranssit ja ruskeat, vihreille violetit ja ainakin minulle orassit käyvät mainiosti. Meikkaaja Raili Hulkkosen kirjasta muistan lukeneeni, että hänen mielestää tärkeintä oli silmien värin sävy/vaaleus, eikä niinkään väri itsessään. Tässä juuri tulee eteen se valitsemisen vaikeus. Joka tapauksessa minun mielestäni monille sopivia luomivärin sävyjä ovat violetti (ei todella lämpimän sävyisille) kulta, beessi, vaaleanpunainen (hyvällä maulla) ja ruskea. Yleensä yleettömät kimalteet/glitterit näyttävät auttamatta halvalta kenen tahansa päällä. Myös valkoinen luomiväri on monelle kompastuskivi. Mielellään luonnonvalkoinen tai vaalea beessi.

Muistetaan myös AINA että liika on liikaa. Less is more!! Miellään korostetaan vain silmiä, huulia tai ihoa yhdellä kertaa. Poikkeuksena pimeään baariin lähtiessä kunnon iltameikki, nudellahan ei iltamenoissa pitkälle pötkitä.
Iällä on myös tietenkin merkitystä ja nuoret pärjäävät paljon vähemmällä. Aikuinen nainen voi meikata todella vahvasti ja näyttää ihan raikkaalta. Aikuisen naisen meikki myös häipyy helpommin ja tarvitaan enemmän ihon tasoitusta ja korostuksia.

Vielä yksi juttu tuli mieleen. Ainakin minun mielestäni ihmiselle sopii yleensä parhaiten omat alkuperäiset värit. Siis, että hiusten värjääminen aiheuttaa yleensä esim. että kulmakarvat eivät sovi hiusten kanssa, tai että uudet hiukset eivät anna iholle oikeutta. Tässä on tietysti se "hauska" puoli, että minulla kuten varmaan 80% suomalaisista on se maantienharmaa hiusvärinä. Sehän ei taas pue ketään. Kuitenkin värjätyt hiukset myös vaativat enemmän meikkiä ja esim. mustaksi hiuksensä värjännyt suomalainen saattaa näyttää meikittömänä aika nuivalta. En nyt todellakaan halua sanoa, että olisin hiusten värjäämistä vastaan, värjäänhän niitä itsekkin! Nyt vaan vanhentuneena ja viisaana voin sanoa, että luonnollinen vaalea sopii minulle paremmin kuin tumman ruskea tai shokkipunainen.

Minä olen vanha rebel ja teen miten lystää. Minusta tuntuu, että olen aika kivasti siinä välissä olisinko lopputalvi/alkukevät eli viileän sävyinen, mutta todella lähellä lämmintä :)

Jos jollakin jäi jotain epäselväksi niin vastaan mielelläni ja kertokaa toki kumpi sopii minulle paremmin lämmin vai viileä meikki?

Kumpi parempi?

Hyvä minä

Miksi aina ennen tärkeitä menoja pitää kaljotella? AINA. Oltiin maanantaina Hennesillä ja törmättiin kullan isoveljen entourageen kuuluvaan Chiihin (suloinen koreasta adoptoitu nuori nainen) ja hän kutsui meidät baariin myöhemmin illalla. Mentiin tietty vaan yhdelle, mutta mukava seura pakotti jäämään tietty viimeiseen ratikkaan asti. En kadu, sain valtavasti tukea :)

Eilen sitten, pitkän pelkäämisen ja arvuuttelun jälkeen, minulta poistettiin vihdoin toinen viisaudenhammas. Ensimmäinen poistettiin joskus ylä-asteellä ja jätti pysyvät traumat.
En tiiä, onko minulla joku oikea/nimettävä vaiva, mistä johtuisi, että puudutus ei toimi.
Eka kerta oli aivan karmea. Siis tuntui, että hammaslääkäri ei antanut aineen vaikuttaa, vaan alkoi leikellä heti piston jälkeen. Sillä kerralla onneksi äiti oli mukana, koska hän on hammashoitaja. Äitin mielestä (edelleen) "noin kipeästi ei voi käydä", "rutiinioperaatio"... Joo no kaksi viikkoa muistan poteneeni sitä kipua.

Tietenkin eilen olin aivan paniikissa jo heti aamusta. Minulla oli aika 11.30 ja oltiin paikalla hyvissä ajoin 10.50 koska en ollu muistanut tarkistaa aikaa. Siinä sitten vielä odoteltiin 45 minsaa ja kuunneltiin edellisen potilaan operaatiossa käytettyjen instrumenttien kilinää. Kerroinkin jo aikasemmin tästä erikoislaatuisesta suutautilääkäristä. Odotushuone ja itse operaatiosali eivät ole erotettu millään ovella tms. Kulta oli luvannut tulla salin puolelle henkiseksi tueksi, mutta ovela lääkärimme kutsuikin minut juuri sillä sekunnilla kun kulta oli vessassa. Ehehhe.
Noh, heti kättelyssä esiin valtava ruisku, siis sellainen kauhuelokuva mallinen, vanha, metallinen ja kolme pistosta. Piikkiä vitkutettiin kivasti, että aine menisi joka puolelle. Sitten lääkärisetä jätti mut yksin siihen tuoliin istumaan ja kattelemaan sitä instrumentti vuorta. Todellakin aineen annettiin vaikuttaa reilut 10 minuuttia. Sitten tenblade kuin vallan Nip/Tuckissa ja hammashoitaja kehiin imurin kanssa. Hampaani oli iso, oikein kunnon nelijuurinen juntta. Sitä porattiin, vedettiin ja vitkutettiin. Oli tosi vaikea pysyä tuolissa.
Eikä siinä tosiaankaan sitten loppujen lopuksi mennyt kuin 10 minuuttia ja itkunkin sain pidätettyä kadulle asti. Siis ihan vaan stressin loppumisvaiheessa, en ees tuskasta tai mitään.

Kipulääkkeitä en oo tarvinnu eilisillan jälkeen, joka on aika ihmeellistä. Heräsin tänään uutena ihmisenä ja ilman kipuja. Olen tosi ylpeä itestäni. Ihan oikeesti. . En koskaan enää halua syljeä verta. Ainoa kipu josta ainoin maksaa tästä eteenpäin on kolmas tatuointi.
Ei koskaan enään hammaslääkärille, muuten kuin tarkastusmielessä. 26-v ja ehjät hampaat, pidän nämä. Kiitos.

Haaste

Mintulta tälläinen pienimuotoinen haaste:

1. Miten monta blogiviestiä olet kirjoittanut blogiisi?
- 52 Näyttää olevan, olen kai aikas newbie vielä

2. Miksi aloitit kirjoittamaan omaa blogia nettiin?
- Ihan tylsistymisen meilekkäämpänä vaihtoehtona,
ja kun olen kova puhumaan ja kommentoimaan.

3. Millä nettisivuilla käyt, kun olet netissä?
- Ebay on aloitussivuna, iltasanomat ja iltalehti, molemmat sähköpostit,
lemppariblogit, youtube, työkkäri ja peliluola Prizee. Paljon (liikaa)
tulee siis aikaa netissä vietettyä.

5. Onko sinulla omaa kotisivua netissä? (Blogia ei lasketa.)
- Joskus lukioaikoina bändin tiimoilta

6. Osaatko puhua muita kieliä kuin äidinkieltäsi? Mitä kieliä?
- Uusin tietenkin ranska, joka muuten ovelasti alkaa syödä muita
kieliä. Englanti oli koulussa se ylpeydenaihe ja nykyään avain maailmalle.
Ruotsi hätätilanteissa (ei kännissä) Saksaa shampoopullojen kyljistä.
Ja Japania animejen suurkuluttajana, sanastoa siis.

7. Mitä ohjelmia seuraat tv:stä?
- Kaikki mahdollinen ihmissuhde hömppä. Tästä olen muuten postaillu jo aikasemmin.

8. Hissi vai portaat?
- Pienestä pitäen mulla on ollu hissifetissi, siis ajelen mielelläni. (Sick, I know)

9. Onnen- ja epäonnennumerosi ovat?
- Mä luulen et onnenluku on 2, epäonnestä en tiiä, enkä haluakkaan!

10. Haasta vielä tähän pienimuotoiseen kyselyhaasteeseen 3 bloggaajaa?
- Ihan mielellään kaikki jotka viittii :)

Madame?

Täten lupaan itselleni ja kaikille muillekkin, nyt 26-vuotiaana, olla loukkaantumatta (vähemmän), kun minua tituleerataan Madameksi... Aikuinen nainen, lallatilaa

Tämä postaus on ollu tekeillä jo puoli viikkoa, en tiiä miksi en oo "kerinny" aikasemmin. Keskiviikkona synttäreiden kunniaksi siis suuntasimme Saksaan Saarbrückeniin. About 1,5 tuntia mukavalla pienellä paikallisjunalla.

Silmämeikkinä tällä reissulla oli Macin Pleat paletin kolme vasemman puoleista violetin sävyä:



Pilvinen päivä ja kova tuuli. Olli voi pahoin koko aamupäivän, kiitos Brasseurin maalisoluen...
Miten vaikeeta se on muistaa olla vähemmillä oluilla ennen tärkeitä menoja!
Ranskanrajalla sijaitseva kaupunki oli erittäin positiivinen yllätys. Kaksi isoa Hennesiä, joissa toisessa se hartaasti etsitty ja odotettu kosmetiikkapuoli. Jouluna Kuopiossa käydessä nimittäin valtava pettymys, kun vuosien saatossa monia ihania löytöjä kantanut meikkihylly huusi tyhjyyttää. Kerkesin napata mukaan vain yhden huulikiillon ja meikkipussin äidille. En jaksa uskoa, että sen kokoisessa kaupungissa ei kannattaisi kosmetiikkapuolta pitää. Sama homma viime vuonna Karlsruhessa. Tästä iloisesta yllätyksestä tilini keveni reilusti.






Hennesin lisäksi kiersimme mm. sisustuskauppoja ja kulttuurikahviloita.
Joka puolella aivan ihania, hymyileviä ja iloisia ihmisiä. Aivan eri ääni kellossa Ranskaan verrattuna, yksikään kassaneiti ei yrittänyt murhata minua katseellaan ja palvelua sai myös englanniksi. Olo oli tervetullut ja rentoutunut. Suosittelen taas lämpimästi!

Suomalaisuudesta

Eilen Arte (saksalais-ranskalainen kulttuurikanava) piti 100% Finlande iltamia. Telkusta tuli 22.30 jälkeen kaksi dokumenttia ja Kaurismäen elokuva Kauas pilvet karkaavat.
Esimmäinen dokumentti oli saunakulttuurista ja siinä opetettiin myös sauna-aiheista sanastoa. Alussa meinasin tukehtua raivooni, kun meistä puhuttiin kuin eläinlajista. Yleensä saunan lämmittää suomalainen mies, myös nainen voi suorittaa tämän pyhän rituaalin... ARG!!
On n'est comme même pas des animaux!
Toinen dokkari oli aika yleiskattavaa lepinää suomalaisista ja saunasta (taas), lisäksi haastateltiin Kari Tapioo ja Sakari Kuosmasta. Vihjailtiin suomalaisten yleiseen alkoholiongelmaan ja melankoliaan. Blaa.
Jännä, kun luulin et oltiin nähty Kauas pilvet karkaavat, mutta ehkä joskus kauan sitten tai kyseenalaisessa olotilassa. Kiva, kun oli ranskalaiset tekstit kullalle, eikä ne miedän yleisesti käyttämät englanninkieliset (ainoat jotka netistä löytää). Suosittelen kaikille jotka eivät vielä ole nähneet!

A.n.p.e

Päivänmeikki Essencellä viime kesän Suncet Cruise lookin paletti 01 Sunglasses at night :)
Ei muuten näe, että tummintä sävyä käytetty liikkuvalla luomella, näin kuitenkin on :D
Työkkärissä oli tiistaina harvinaisesti ihan kivaa. Saavuin muodikkaasti 15 minsaa myöhässä, koska jäin tietenkin väärällä ratikkapysäkillä pois. Meitä oli jotain alle kymmenen pitkäaikaistyötöntä ressukkaa ja erittäin tehokas Madame Minelli. Toivottavasti hän ei nyt loukkaannu jos esiintyy omalla nimellään. Kuitenkin hän yksinpuheli reippaan tunnin ja täytätti meillä kaksi sivuisen kyselyn jonka tarkoituskena oli varmistaa sopivuutemme kaupalliselle alalle.
Missään vaiheessa hän ei maininnut, että ne vaivalla täyttämämme paperit saimme pitääkkin itse.
Samaan ryhmään sattui harvinaisen puhelias ja tatuoitu entinen leipomon myyjä, pari epämääräistä nuorempaa henkilöä ja raskaana oleva huivitettu nainen. Kolme kiinalaisen oloista tyttöä joutui lähtemään heti alussa jonkun toisen autettavaksi, kun kävi nilmi että he eivät osanneet täyttää kyselylomaketta ranskaksi.
Kuunneltiin siinä Minellin yksinpuhelun lomassa sitten melkein loputonta valituksen virtaa Dolce&Gabbana kaulakoruun koristautuneelta leipomotyöläiseltä. Ihan samat ongelmat kuulosti meillä kaikilla olevan eli esim. se että suureen osaa työhakemuksista ei saa minkäänlaista vastausta. Minelli epäili, että monet jättävät menemättä työhaastatteluihin... Ihan vise joo.

Tunnin kuluttua Minelli jätti paikkansa nuorelle, hyvin tummalle, vahva-aksenttiselle miehelle. Siinä oli muuten reipas tyyppi. Se jaksoi innostua cveen teosta ja erinäisistä työnhakuun liittyvistä syy-seuraus suhteista. Epämääräistä, kyllä vaan. Ei päätä eikä häntää.

Tämän jälkeen meidät kutsuttiin yksitellen eri työvoimaneuvojien pakeille. Minulle sattui hauska Einstein tukkainen intialainen mies... Oikein mukava tyyppi, muttei osannut sanoa minulle neuvoksi juuta eikä jaata. Ehdotti vain lopuksi, että kielitaitoisen ihmisen kannattaisi kokeilla vastaanottovirkailijan tai muun kieliä vaativan työn etsiskelyä. Ihan varmasti ne siellä esim. hotellin respassa haluaavat kosmetologia töihin. En vaan jaksa uskoa, koska sillekin alalle on omat koulunsa.